Kyllä siellä nyt riemuitaan! Onnea vaan miinusprojektille. Minä olen samassa toimessa, mutta vaikka hankin uuden vaakan, tämäkin tekee minulle kiusaa. Kun astun vaa'alle se voi mielikseni näyttää kilon vähemmän. Jos en usko lopputulosta ja astun uudestaan, se näyttääkin kilon enemmän. Jos joku aamu vaaka näyttää mielestäni liikaa, nousen siihen uudelleen, sitten se hyväksyy ajatukseni ja näyttää reilusti vähemmän. Jos mies astuu vaa'alle se näyttää niin kuin nakutettu aina vaan samaa, ei mitään heittoja kolmeenkymmeneen vuoteen. Ja syö makkarat ja perunat, suuret sämpylät ja mitä milloinkin mieli tekee - mutta käy veskissä useamman kerran päivässä. Ja minä kerään kaiken...vaikka mitä tekisin ja kuinka söisin salaattia ja kuituja, luumuja...elimistöni nyhtää jokaisesta suupalasta energian viimeistä joulia myöten. Samaa taistelua on ollut koko elämä, mutta periksi en anna. Kun katselen serkkujani ja tätejäni, ajatus vahvistuu...
Miten se onkaan toisilla niin helppoa. Voi massuttaa melin määrin ja kroppa senkun kiittää. Minulle riittää pullistumiseen pelkkä suklaan katselukin, pah :DD
Nyt on kyllä ihan mukavasti miinustunut.... hitaasti... mutta..
Onko olemassa laulavia vaakoja. Tahtoisin sellaisen. Tai runoilevia. Sellaisenkin tahtoisin. Tulisi kannustusruno kun lukema kohoaa ja tulisi kehuruno kun paino laskee kuin lehmän häntä. -Painoni on nyt sama kuin raskauden loppusuoralla silloin kauan, kauan aikaa sitten. Hm. Kiitos, tilaan kannustusrunon.
Luulisi että tällaisena kehittyneen teknologian aikana laulavia vaakojan löytyisi, ehkä ne osaavat lausua runojakin. Toistaiseksi pitää vielä itse värkätä kannusrunot :)
Minäkään en tahdo pysyä sovussa vaakani kanssa. Olen kuitenkin ajatellut, ettei se vaakaparan vika ole. Aina-Hiltaa syytän enemmänkin.. tai tuota kauppaa tuossa lähellä. Sinne kun menee,niin siellä hyllyt notkuu houkutuksia ja sen verran on katetta depitissä, että käsi vain tartuu tarjousherkkuun. Pitäisiköhän ne laittaa silmälaput, niinkuin kilpahevoselle ;-D
Houkutukset on hurjia marketeissa, varsinkin tällaiselle heikkopäiselle herkkusuulle... silmälapuista voisikin olla apua:) ja tässä tapauksessa onneksi katteet on matalat....
Voi juku, kun onkin kiva, kun sulla vaan miinuksia tippuu! Mutta mulla ei kyllä tipu, hi, suklaa maistuu niiiin hyvälle! Ja sittenkun telkkarista tulee vaan ruokamainoksia ja ruokaohjelmia päivät pitkät, ei paranisi lainkaan mennä sofvalle telkan eteen, heti tulee kamala nälkä!
Minkälainen projekti sinulla on menossa - paljonko ja mihin mennessä? Itse olen yrittänyt pudottaa 3 vuoden istumisen kiloja mutta en saa pudotettua millään kuin 2kg, tavoite olisi edes 4 mielummin 5. Kahta enempää ei meinaa lähteä...en ole dietiillä vaan syömällä yritän, toivottavasti kesään mennessä onnistuu :)
Aloitin marraskuussa ja parikytkiloa pitäis pudottaa.... Kaikki minkä sairaus toi ennenkuin sain diagnoosin ja lääkkeet. huh huh... Aloitin jättämällä hiilihydraatit pois, melkein. Ja muutenkin vähensin ja kevensin. Nälässä en ole ja karkkipäiviäkin vietän ja punkkuakin saan ottaa. 13 kiloa on tippunut. Hah. aika makeeeta, mutta kyllä on vielä matkaa....
Kyllä siellä nyt riemuitaan! Onnea vaan miinusprojektille.
VastaaPoistaMinä olen samassa toimessa, mutta vaikka hankin uuden vaakan, tämäkin tekee minulle kiusaa. Kun astun vaa'alle se voi mielikseni näyttää kilon vähemmän. Jos en usko lopputulosta ja astun uudestaan, se näyttääkin kilon enemmän. Jos joku aamu vaaka näyttää mielestäni liikaa, nousen siihen uudelleen, sitten se hyväksyy ajatukseni ja näyttää reilusti vähemmän.
Jos mies astuu vaa'alle se näyttää niin kuin nakutettu aina vaan samaa, ei mitään heittoja kolmeenkymmeneen vuoteen. Ja syö makkarat ja perunat, suuret sämpylät ja mitä milloinkin mieli tekee - mutta käy veskissä useamman kerran päivässä. Ja minä kerään kaiken...vaikka mitä tekisin ja kuinka söisin salaattia ja kuituja, luumuja...elimistöni nyhtää jokaisesta suupalasta energian viimeistä joulia myöten. Samaa taistelua on ollut koko elämä, mutta periksi en anna. Kun katselen serkkujani ja tätejäni, ajatus vahvistuu...
Miten se onkaan toisilla niin helppoa. Voi massuttaa melin määrin ja kroppa senkun kiittää.
PoistaMinulle riittää pullistumiseen pelkkä suklaan katselukin, pah :DD
Nyt on kyllä ihan mukavasti miinustunut.... hitaasti... mutta..
Hih. sinullapa on metka vaaka:)
Onko olemassa laulavia vaakoja. Tahtoisin sellaisen. Tai runoilevia. Sellaisenkin tahtoisin. Tulisi kannustusruno kun lukema kohoaa ja tulisi kehuruno kun paino laskee kuin lehmän häntä. -Painoni on nyt sama kuin raskauden loppusuoralla silloin kauan, kauan aikaa sitten. Hm. Kiitos, tilaan kannustusrunon.
VastaaPoistaLuulisi että tällaisena kehittyneen teknologian aikana laulavia vaakojan löytyisi, ehkä ne osaavat lausua runojakin. Toistaiseksi pitää vielä itse värkätä kannusrunot :)
PoistaMinäkään en tahdo pysyä sovussa vaakani kanssa. Olen kuitenkin ajatellut, ettei se vaakaparan vika ole. Aina-Hiltaa syytän enemmänkin.. tai tuota kauppaa tuossa lähellä. Sinne kun menee,niin siellä hyllyt notkuu houkutuksia ja sen verran on katetta depitissä, että käsi vain tartuu tarjousherkkuun. Pitäisiköhän ne laittaa silmälaput, niinkuin kilpahevoselle ;-D
VastaaPoistaHoukutukset on hurjia marketeissa, varsinkin tällaiselle heikkopäiselle herkkusuulle... silmälapuista voisikin olla apua:) ja tässä tapauksessa onneksi katteet on matalat....
PoistaVoi juku, kun onkin kiva, kun sulla vaan miinuksia tippuu!
VastaaPoistaMutta mulla ei kyllä tipu, hi, suklaa maistuu niiiin hyvälle!
Ja sittenkun telkkarista tulee vaan ruokamainoksia ja ruokaohjelmia päivät pitkät, ei paranisi lainkaan mennä sofvalle telkan eteen, heti tulee kamala nälkä!
Osaisinkin erottaa nälän ja mieliteon..... kääk... taisteluahan tämä on :)
PoistaMiinusvaa'an kanssa on riemukasta tanssia :)
VastaaPoistaTahdon tanssia vielä pitkään.... :D :D
PoistaMinkälainen projekti sinulla on menossa - paljonko ja mihin mennessä?
VastaaPoistaItse olen yrittänyt pudottaa 3 vuoden istumisen kiloja mutta en saa pudotettua millään kuin 2kg, tavoite olisi edes 4 mielummin 5. Kahta enempää ei meinaa lähteä...en ole dietiillä vaan syömällä yritän, toivottavasti kesään mennessä onnistuu :)
Aloitin marraskuussa ja parikytkiloa pitäis pudottaa.... Kaikki minkä sairaus toi ennenkuin sain diagnoosin ja lääkkeet. huh huh... Aloitin jättämällä hiilihydraatit pois, melkein. Ja muutenkin vähensin ja kevensin. Nälässä en ole ja karkkipäiviäkin vietän ja punkkuakin saan ottaa. 13 kiloa on tippunut. Hah. aika makeeeta, mutta kyllä on vielä matkaa....
PoistaMiinustaminen on huippuhanskassa!
VastaaPoistaJep, ja sen kunniaksi vähän suklaatia :DD
PoistaIlman muuta. Punkkuakin, jotta sydän pysyy kunnossa <3
PoistaKiitos sinulle. Pärjään.
Juuri niin, sydämestä on pidettävä hyvää huolta. Sinunkin, ystäväni.
PoistaHeih, tämähän on innostava mainoslause painonvartijoillekkin.;)
VastaaPoistaJaksamista Sinulle. Kyllä pääset määränpäähän.
Sinne matkataan... hitaasti, mutta kuitenkin...
Poista