Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit

perjantai 31. elokuuta 2012

Järkikulta ja tunnenoita


Keväällä miinusprojektini oli tuottanut tyydyttävää tulosta. Miinustin 15 kiloa! Arvaatte että oli mukava olo, tunsin itseni ihan perhoseksi (hahahaaaaa). Maailma alkoi myllätä tunteitani ja huomasin olevani jatkuvasti karkkihyllyllä ja pullatiskillä. On kamalaa olla tunnesyöppö. Syöpisti. Syöppääjä. Oliskohan sellaisia SS-kerhoja, johon voisi liittyä ongelmaansa hoitamaan. Olisi hyvä jos olisi, mielestäni.

Syksyn tullen on käynnistynyt vaihvihkaa varsinainen hamstraaminen. Talven varalle tietty. Allit pullottaa täynnä herkullista suklaata. Lantiot ovat pyöreät kuin emmentaljuustokiekot. Polvissa hölskyy namnam-oliivit. Poskissa pullaa ja rinnuksilla pizzaa. Takamukset on tukevoitettu lakritsalla ja pähkinöillä. Kyllä nyt kelpaa talven tulla. Näillä varastoilla.

Viiniäkään en ole pahemmin vältellyt. Aina on ollut hyvä syy lasilliseen. Tai kahteen. Nyt se on varastoitunut leuan alle. Hölskymään.

Mikä ihme se tämmöinen mässyttäminen on. Järkikulta sanoo viisaita asioita, mutta tunnenoita määrää. Potkaisee järjen kantapäähän ja ottaa vallan. Tätäkö se tarkoittaa, kun sanotaan, että asiat on opittava kantapään kautta!! Oli sitten iloa tai surua, niin meikäläinen mättää, kun tunne määrää niin. Keletana saaketti!

Juuri nytkin ajattelen, että menenpäs kohta ottamaan kupillisen kahvia ja pikkupullan höysteeksi. Voi helvatan helvatta. Millä konstilla saan järjen tuolta kantapäästä kaivettua voittamaan tämän kamppailun. Peilikin jo nauraa ja irvistelee minulle. Mokoma.

Kirjoitan tämän oman itseni vuoksi. Ajattelin, että asiat pöytään sellaisena kuin ne on ja sitten joka päivä tämä juttu lukemaan, jos siitä saisi uuden kohtauksen miinustamiseen. Kaikki sairautenikin huutavat miinustamisen puolesta (huomaatteko, yksi järkevä ajatus). Ja onhan minulla toinenkin järkevä ajatus: kun valo tunnelinpäässä rävähtää täysille, niin sitten. Sitten tämä tyttö laittaa kaiken kuntoon, sulattaa läskivarastot, kaivaa järjen kantapäästä, heivaa tunnenoidan huitsiin....

Voisko se olla noin helppoa.....? Olisko köyhyyden maksimoinnista apua tähän mässyttämiseen?
Taidan mennä pötkölleen asioita miettimään ......



lauantai 24. maaliskuuta 2012

Miinustajan päivän ohjelma


Tässä kypsyy muhennos: latva-artisokan sydämiä, kesäkurpitsaa, chiliä ja paprikaa, paahdettuja sipulikuutioita. Muhennetaan, sekaan kookosmaitoa ja iso köntti sinihomejuustoa, mustaa pippuria. Lounaaksi.


Päivälliseksi uunissa kypsytettyä broilerin filepihviä ranskalaisilla yrteillä, pakastekasviksia  ja lisukkeeksi vihanneksia.


Jälkkäriksi suuuuuria mansikoita Espanjasta. Oli muuten aika hyvän makuisia.
nam nam.
Välipaloiksi napsin omenoita, päärynöitä, pähkinöitä, jugurttia..... Ehtoolla vähän punaviiniä verenkierron elvyttämiseksi (jos on rahaa ostaa) :D :D




Kastellaan ikkunalaudan tammimetsikkö, jutellaan sille mukavia. Ja ooh, siellä on uusi alkukin pönkeämässä!
puutarhanhoitoa.....


Tähyillään ikkunasta ulos ja tutkitaan, että katot ovat paikallaan :D
venytellään vasemmalle, oikealle, ylös .... kurkistellaan....


Illan tullen lasketaan pilvilampaita.....
aivovoimistellaan...


Monipuolisesti vietetyn päivän päätteeksi sängylle vatupassiin ja telkkaria töllöttämään.....  ZZZ...zzz...zzz..

Huiskis!