perjantai 31. elokuuta 2012

Järkikulta ja tunnenoita


Keväällä miinusprojektini oli tuottanut tyydyttävää tulosta. Miinustin 15 kiloa! Arvaatte että oli mukava olo, tunsin itseni ihan perhoseksi (hahahaaaaa). Maailma alkoi myllätä tunteitani ja huomasin olevani jatkuvasti karkkihyllyllä ja pullatiskillä. On kamalaa olla tunnesyöppö. Syöpisti. Syöppääjä. Oliskohan sellaisia SS-kerhoja, johon voisi liittyä ongelmaansa hoitamaan. Olisi hyvä jos olisi, mielestäni.

Syksyn tullen on käynnistynyt vaihvihkaa varsinainen hamstraaminen. Talven varalle tietty. Allit pullottaa täynnä herkullista suklaata. Lantiot ovat pyöreät kuin emmentaljuustokiekot. Polvissa hölskyy namnam-oliivit. Poskissa pullaa ja rinnuksilla pizzaa. Takamukset on tukevoitettu lakritsalla ja pähkinöillä. Kyllä nyt kelpaa talven tulla. Näillä varastoilla.

Viiniäkään en ole pahemmin vältellyt. Aina on ollut hyvä syy lasilliseen. Tai kahteen. Nyt se on varastoitunut leuan alle. Hölskymään.

Mikä ihme se tämmöinen mässyttäminen on. Järkikulta sanoo viisaita asioita, mutta tunnenoita määrää. Potkaisee järjen kantapäähän ja ottaa vallan. Tätäkö se tarkoittaa, kun sanotaan, että asiat on opittava kantapään kautta!! Oli sitten iloa tai surua, niin meikäläinen mättää, kun tunne määrää niin. Keletana saaketti!

Juuri nytkin ajattelen, että menenpäs kohta ottamaan kupillisen kahvia ja pikkupullan höysteeksi. Voi helvatan helvatta. Millä konstilla saan järjen tuolta kantapäästä kaivettua voittamaan tämän kamppailun. Peilikin jo nauraa ja irvistelee minulle. Mokoma.

Kirjoitan tämän oman itseni vuoksi. Ajattelin, että asiat pöytään sellaisena kuin ne on ja sitten joka päivä tämä juttu lukemaan, jos siitä saisi uuden kohtauksen miinustamiseen. Kaikki sairautenikin huutavat miinustamisen puolesta (huomaatteko, yksi järkevä ajatus). Ja onhan minulla toinenkin järkevä ajatus: kun valo tunnelinpäässä rävähtää täysille, niin sitten. Sitten tämä tyttö laittaa kaiken kuntoon, sulattaa läskivarastot, kaivaa järjen kantapäästä, heivaa tunnenoidan huitsiin....

Voisko se olla noin helppoa.....? Olisko köyhyyden maksimoinnista apua tähän mässyttämiseen?
Taidan mennä pötkölleen asioita miettimään ......



tiistai 21. elokuuta 2012

Ymmyrkäiset




Piirretään Illustratorilla kierukka ja siitä sitten lähdetään monien muokkausten kautta synnyttämään yllä olevaa kuvaa. Käytin Photosoppia, 3D:tä, Picasaa ja tietty Illustratoria.





tiistai 14. elokuuta 2012

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Tärkeintä ei ole voitto vaan jalo kilpailu!




Kiiris opiskelee mykkäkoulussa



Kun on karjalaiset sukujuuret, niin mykkäkoulussa opiskelu on helvatan vaikeeta! Vähän väliä meinaa suupielistä karata ennen kuulemattomia suuria viisauksia, ja jopa kauan harkittuja ilkeyssanoja (hyi,hyi). Vaikeinta kuitenkin on kun ei voi laulaa lurittaa lempipiisejään, naapurien iloksi. Myönnetään, että kun paine käy liian kovaksi,  oikaisen ristihuuleni ja päästän ilmoille kunnon karjahduksia!
Tämän koulun päästötodistuksessa ei  ÄLLÄT vilise, arvelen. Saattaapi pikemminkin olla ääni käheenä, vaikka kuinka yritän äännähdellä musiikkipiirustamalla.





keskiviikko 1. elokuuta 2012

Lavastajalintu (Ptilonorhynchidae)



Sademetsän uumenissa asustaa ihmeellinen lavastajalintu . Morsiamen saadakseen se kyhää suuren risukatoksen, jonne se kerää kaikkea mahdollista värillistä, minkä vaan löytää. Jotkut lavastajalinnut keräävät vain sinistä, kuten tämä.  Kosintakatoksessaan se äännähtelee kutsuvasti saadakseen morsmaikun huomaamaan suloisesti koristellun lemmenluolan.

Lähistöllä saattaa olla monta tällaista huippulavastajaa. Morsiamet kuuntelevat niiden laulua ja kiertelevät katoksissa  katsastamassa missä olisi parhaat koristelut! Päättävät sitten kenen kanssa lemmenleikkiin ryhtyvät.!

Ihan pakko oli piirustaa tuo hämmästyttävä lavastaja!