perjantai 21. syyskuuta 2012

Tunnetila


Tänä aamuna heräsin kolmelta. Taas. Taivaanrannassa välkehtivät elosalamat. Ei ääntä. Ei jytinää. Vain kirkkaita valonvälähdyksiä. Saali ympärille. Parvekkeelle. Kaunista. Hiljaista...

Yritin valokuvata näkymää. Ei tullut kuin mustaa.  Kahvia, paljon kahvia. En halua enää nukkua, en enää sitä painajaista. Huoli lähimmäisestäni kalvaa mieltä. Avuttomuus, kyvyttömyys. Pelottavia uutisia sairaalasta. Älä mene vielä pois. Ei vielä. En ole valmis.

Jossain on oltava valoa.


22 kommenttia:

  1. Ihminen tuntee itsensä avuttomaksi kun sairaus iskee.Väsytä itseäsi edes vähän jokapäivä niin saat paremmin pitkää unta.
    Elosalamat on upeita vaikka onkin syyskuu.

    VastaaPoista
  2. Tekstisi ja kuvasi ovat aika lailla ristiriidassa keskenään. Kun katsoin kuvaa, näin iloa, vauhtia, leikkiä, tesktistä kuvassa pidän yleensä tosi paljon, niin tässäkin. Tämä kuvasi onkin sitten niitä elosalamia, joita yritit kuvata.

    Teksti taas kertoo, miksi valvoit, mikä mieltä painaa. Voimia ja lepoa ajatuksista. En osaa sanoa mitään kaunista ja lohduttavaa, koska sellaista ei tässä tilanteessa ole(jota en täysin tiedäkään). Halaus (.)

    VastaaPoista
  3. Sympatiaa sinulle. Unisiepparia tarvitset pitämään painajaiset kurissa.

    VastaaPoista
  4. Voimia sulle sun tilanteeseesi ja huolesta , jota nyt tunnet.
    Turha sanoa, että koita nukkua, tiedän tunteen, ei siittä käskystä nuku.
    Mutta lopulta tulee helpottava unikin vielä, usko pois!

    VastaaPoista

  5. Unettomat yöt ovat painajaisia.
    Odotus on painajaista,
    avuttomuus samoin.

    Tekevät heikoksi, väsyneeksi,
    ja kun samaan aikaa pitäisi olla vahva, jaksaa, tsempata.

    Maalaan eteesi pakopaikan, saarella, jonne kukaan ei löydä, jossa kännykät, ei netti toimi. Viritän riippumaton puiden väliin, mereltä tuleva tuuli tuudittaa sinut uneen, jossa komeat miehet parveilevat ympärilläsi, saksofoni soi, eikä kukaan vaadi sinulta mitään.

    No, nyt taulu on valmis, astu sisään.

    VastaaPoista
  6. Huolet tahtovat osansa, eikä uni tule silmään. Kuvassa on kuitenkin ilon väri, se on jossain sisällä, mitä et ehkä tiedosta. Puristus ja näpistys lohduksesi meidän joka elävältä.

    VastaaPoista
  7. Voimia...myllertävään tunnetilaasi.

    VastaaPoista
  8. Lämpimiä ajatuksia sinne!! Olkoon aamu valoisa ja päivä lämmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tuulento. Valoisat aamut ovat hyvä päivän alku. Ja hunajakaurapuuro.

      Poista
  9. Kuvassasi ajatuksesi ja salamat myllertävät kilpaa.
    Voimia ja halauksia sinulle!

    VastaaPoista
  10. Kiiris, meillä ollaan hereillä, kun siellä on yö. Voisit soittaa! Niin teki serkkunitytär viime yönä. Oli mukava tarinoida. Ei tuntunut synkältä pyöriä sängynpohjalla. Ja kuule, itse olen valvonut kaksi yötä, toisena soitin sisarelleni, kun tiesin, että istuu aamukahvilla siihen aikaan kun meillä kello on 2 yöllä. Sen jälkeen nukuttikin jo. Pelokas odottaminen on kauheaa, kun ei voi mitään tehdä. Virtuaaliviltti lähti sinnepäin, kääriydy sen lämpöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomenta jo nyt. Soittaminen on niin kallista. Minä kun tässä uudessa elämäntilanteessani senttejä venyttelen.

      Kääräisen virtuaaliviltin ympärilleni. Kiitos♥

      Poista
  11. Upeaa Illun ja Kiiriksen tuottamaan abstraktia taidetta. Hehkuva oranssi on oikeen passeli taustalla :)

    VastaaPoista
  12. Kiitos Merike. Näitä on sitten kiva värkätä:)

    VastaaPoista

Iloitsen kommenteistanne, Huiskis!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.